Vielä voit maksaa liittymäsi vuoden 2011 aikana!

Tervehdys kaikille.

Uuden vuoden jo kolkutellessa ovelle emme enää välttämättä ehdi toimittaa kaikille halukkaille viitteellistä laskua valokuituliittymästä vuoden 2011 aikana. Niitä, jotka haluavat maksaa valokuituliittymän vielä tämän vuoden puolella ja hyödyntää kotitalousvähennyksen, pyydämme toimimaan seuraavasti.

Liittymämaksun 1990,00 € voitte maksaa suoraan Osuuskunta Kymijoen Kyläkuidun tilille 575001-2207437. Muistattehan, että kotitalousvähennyksen kannalta maksun ajankohdalla on väliä!

Mikäli ette ole jo osuuskunnan jäsen, pyydämme teitä suorittamaan osuusmaksun (60,00€) sekä liittymismaksun (39,98€) samassa yhteydessä.

Asioiden nopeuttamiseksi ja turhan selvitystyön välttämiseksi pyydämme teitä antamaan myös seuraavat tiedot viesti- kenttään maksun yhteydessä:

- Nimenne
- Laskutusosoitteenne
- Puhelinnumeronne
- Sähköpostiosoitteenne
- Maininta suoritetuista maksuista

Kun tarvittavat maksut on suoritettu, ilmoittakaa asiasta täällä niin olemme teihin yhteydessä asian tiimoilta mahdollisimman pian.





Hyvää ja rauhallista uutta vuotta kaikille!

Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu
Lauri Mäkinen
Projektisihteeri

Mitä vielä vuonna 2011 ?

Kyläkuidun uusitut nettisivut avattiin 16.12. osoitteessa www.kylakuitu.fi ja liittymäsopimusten teko alkaa samalla. Sivuilla esitellään liittymäsopimus, liittymäsopimusehdot, hinnasto ja kuitukartoitus ”lippukartta”. Tietenkin mukana on jo lehdestä tuttua materiaalia kuinka valokuituliittymästä voi hyötyä. Sivuilla tiedot tämänhetkisestä kotitalousvähennyksestä , sekä toimintaohjeet maksimaalisen 744 € vähennyksen saamiseksi liittymää hankittaessa. Tämä vaatii ripeää ja määrätietoista toimintaa, sillä aikaa on vain kaksi viikkoa. Ilmoita asiasta projektisihteeri Lauri Mäkiselle (lauri.makinen@kylakuitu.fi tai info@kylakuitu.fi) Laita viestiin; nimesi, yhteystietosi, haluamasi maksutapa (yhdessä, vai kahdessa erässä). Paluupostissa saat tarvittaessa jäsenhakemuksen, liittymäsopimuksen, liittymäsopimusehdot, hinnaston, sekä laskun ja lomakkeen kotitalousvähennyksen hakemista varten.

Nyt voi tehdä kuituliittymien liittymäsopimuksia. Liittymien teko on akuutti asia ennen kaikkea Ahvion, Maunö-Pyötsiän ja Sitikkala-Säyhtee-Lyöttilän hankealueilla. Kyläkuitu on käynnistämässä näiden alueiden lopullisen suunnittelun heti vuoden 2012 alussa. Lisäksi Kuukso-Sääksjärvi, Saaramaa-Saittara, Vuolenkoski-Kimola ja Verla-Sydänmaa hankealueet ovat kilpailutuksessa. Näiden mahdolliset muut tarjoajat selviävät vielä tämän vuoden loppuun mennessä, tosin kaikki muut operaattorit ovat ilmoittaneet, ettei heillä ole nopeiden yhteyksien tarjoamiseen perustuvia suunnitelmia ainakaan seuraavien kolmen vuoden aikana. Liittymäsopimuksia voi siis halutessaan tehdä myös näille neljälle uudelle hankealueelle. Vain kaksi Kouvolan pohjoisinta hankealuetta odottavat kilpailutustaan vuoden 2012 aikana ja näille alueille sopimuksien tekemistä ei vielä voitane pitää perusteltuna.

Miksi liittymäsopimuksilla on kiire? - Ensinnäkin, jotta suunnittelu voidaan käynnistää on tietenkin oltava lopulliset paikat mihin suunnitella. Ainakin yhtä tärkeää on, että liittyjiä on riittävä määrä samalla alueella, sillä vain näin voimme varmistaa hankkeen talouden. Hallitus on linjannut, että minimimäärä, jolla hanketta lähdetään viemään eteenpäin on, että 1/3 kiinteistöistä on tehnyt liittymäsopimuksen. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että kylillä keskustellaan asiasta naapureiden kesken ja hankkeen varmistamiseksi tehdään ruohonjuuritasolla työtä. - Valokuidun saapuminen ei ole itsestäänselvyys, vaan kaikkien yhteisen ponnistelun tulos. Ei ole rakentavaa pohdiskella, kenen tehtävä on hoitaa asioita. On paljon hyödyllisempää tarttua toimeen.

Toiseksi sopimuksien tekoon ajaa vuodenvaihteessa uhkaava kotitalousvähennyksen pieneneminen. Valokuituliittymän liittymähinnasta voi Kouvolan verotoimistolta saadun vahvistuksen mukaan saada kotitalousvähennystä siten, että vähennykseen oikeuttava osuus liittymähinnasta on 1240 euroa. Tämä on se summa joka katsotaan tontin alueella tehtävän työn osuudeksi. Tällöin vielä vuoden 2011 aikana maksetusta summasta voi saada vähennyksen siten, että hakijan lopullisesta verosta vähennetään 60% x 1240= 744 €. Tämä tietenkin edellyttää, että omavastuuosuus 100 € on jo ko vuoden aikana huomioitu, eikä henkilökohtainen 3000 € vähennyssumma ylity. Tulevalle vuodelle vähennyksen määrä on laskemassa 60 %:sta 45 prosenttiin ja henkilökohtainen enimmäismäärä laskemassa 2000 €:oon. Kotitalousvähennystä voi saada henkilö joka maksaa vähennykseen oikeuttavan summan ko verovuoden aikana omassa käytössä olevaan asuntoon tai loma-asuntoon hankitusta kuituliittymästä. Hyväksyttäviä ovat myös vanhemmille, tai isovanhemmille hankitusta liittymästä aiheutuneet kulut appivanhempiakaan unohtamatta.

Kenelle liittymiä myydään? Ensisijaisesti Kyläkuidun jäsenille. Säännöt antavat hallitukselle mahdollisuuden myydä myös muille, mutta ainakin alussa edetään siten, että ei-jäsenille myytävät liittymät koskevat vain julkisyhteisöjä (virastot, laitokset jne) Tähän ohjaa myös hinnoittelu, sillä osuuskunnan jäsenyys maksaa 99,98 € ja hinnaston mukainen ei jäseniltä perittävä kytkentämaksu on 300 €.

Mitä sitten, jollei riittävää määrää liittyjiä alueelta saadakaan. Asia on valitettavan yksinkertainen, alue jää rakentamatta ja liittymistä maksetut rahat palautetaan.

Kuitukartoitus

Kuitukartoitus ”lippukartta” on Kyläkuidun nettisivujen oleellinen osa. Siinä jokainen halukas ilmaisee halunsa hankkia kuituliittymä Kyläkuidulta. Käyttäjä sijoittaa itse merkinnän kartalle haluamaansa kuituliittymän asennuspaikkaan. Lisäksi tässä vaiheessa kysytään tarvittavat tiedot, jotka siirtyvät Kyläkuidun ylläpitämään rekisteriin. Paluupostissa asiakkaalle lähetetään liittymäsopimusasiakirjat. Nyt sivuja avattaessa kuitukartoitukseen on syötetty tämänhetkisten jäsenten sijainnit. Nämä täsmentyvät liittymäsopimuksiksi erikseen nykyisille jäsenille toimitetun menettelyohjeen mukaan.

Kuitukartoitus palvelee sekä Kyläkuidun suunnittelun ohjausta ja rakentamisjärjestyksen suunnittelua, että yhtälailla myös jäsenkuntaa, jotta tiedetään millä alueilla tarvitaan lisäaktivointia naapuriavun muodossa. Odotamme jokaisen, joka haluaa kuituliittymän kotiinsa / yritykseensä olevan myös aktiivinen naapurustonsa herättelemisessä. Sama koskee tietenkin myös loma-asuntoja. Yhteistyössä on voimaa. Tässä ei ole kysymys viranomaistoiminnasta, vaan hakkeessa on vahva kansalaisaktiivisuuden leima. Maaseudun asukkaat tekevät yhdessä itselleen parempaa tulevaisuutta tukevaa infraa.

Arvoisa ministeri

Arvoisa ministeri
hyvät vastaanottajat

Viiden minuutin kommenttipuheenvuoro 11.10.2011 laajakaistahankkeen väliarvioinnin työpajassa oli kovin lyhyt aika. Muutoin siellä esille nostetut asiat olivat hyvin asian ytimeen osuvia. Mieltäni jäi vaivaamaan muutamat perustavaa laatua olevat seikat ja haluan ne tuoda vielä esille, kun en niitä rajallisen ajan takia voinut nostaa pinnalle.

Puhuttiin hyvin paljon tietoliikenteen nopeuksista ja niiden tarpeesta. Nopeus ei ole se asian ydin vaan olennainen seikka on ylipäätään liikenteen varma ja häiriötön toiminta. Ainoa ja varma ratkiasu on siis valokuitu. Nopeudet ovat vain sopimuskysymys, koska nyt jo perusmikroissa on sisäänrakennettu tietoliikennekortti joka mahdollistaa 1Gbitin = 1000 Mbitin tietoliikenteen. Uusia kuituverkkoja rakennettaessa ei enään kantaa ostaa 100Mbitin laitteita koska 1Gbitin laite on halvempi. Operaattorilla tällaisessa verkossa nopeuden muuttaminen on vain muutaman näppäinkomennon takana. 1Mbitti vai 1Gbitti, so what. Asia on vain hinnoittelukysymys. Valokuitu on alusta jonka päälle syntyy ja kehittyy muu elektroniikka.

Valokuitu on ja pysyy kuten timantti. On siis erotettava käsitteet valokuitua ja muu kehittyvä infra sen ympärillä. Jo vuonna 1999 saksalainen Siemens testasi että yhdessä kuidussa saavutetaan 1Tbitin nopeus. Se vastaa 18 miljoonaa yhtäaikasta nettiyhteyttä. Suomalaisia on reilu 5milj. Asia ei tietysti ole ihan näin mustavalkoinen, mutta osoittaa sen että valokuitu ratkaisuna kapasiteetin riittävyyden suhteen ei lopu ihan pian. Tällaista kasvuvaraa langattomassa ei ole näköpiirissä. Sen kapasiteetti on ollut rajallinen ja tulee olemaan. Sen nopeutta kasvatettaessa pitäisi rakentaa  lisää linkkimastoja. Ovatko "linkkimastometsät" sitten kauniita luonnossa ihmettelee kohta ympäristöihmiset.

Työpajassa tuotiin esille syrjäseutujen haastavat olosuhteet tietoliikenteessä, näin pitikin. Mutta vaille huomiota jäi että tietoliikenne ei toimi juuri ollenkaan langattomasti edes kaikkialla Helsingissä. (Käytännön tieto 11.10.2011 Helsingissä) Täällä Kouvolassa 12km maanteitse keskustasta oman yritykseni toimipaikassa on turha toivo että langaton toimisi, vaikka linkki on parin kilomerin päässä näköetäisyydellä. Muutoin ei ole näköpiirissä mitään kaupallista ratkaisua jolla voisi kuvitella, että saisi nostettua nopeutta yritystoiminnan vaatimalle tasolle. Tietoliikenne on elinehto monelle näin taajamien kupeessakin.

Pitää nähdä mikä vaikutus on vesiteillä ollut asutuksen kehitykselle ja teollisuudelle. Sitten tuli rautatiet ja valtatiet, kehitys jatkui. Nyt olemme uuden perusinfran rakentamisen tiellä - valokuitu. Vaikka tässä puhutaan haja-asutuksesta niin se tukee täysin myös taajamia. Vain tämän valtatien varrelta löytyy ratkaisut menetettyjen teollisuuden työpaikkojen tilalle. Nyt puhutaan valokuidun tarpeellisuudesta tietoliikenteessä ja pääroolissa on internet ja erilaiset palvelut. Nyt ei nähdä sitä, että valokuituverkkoa kyetään käyttämään moneen muuhunkin tekniseen sovellukseen.

Esille nousi myös köyhien osuuskuntien mahdollisuudet rakentaa kuituverkkoja. Rahoitus oli keskeinen kysymys. Tässä on nyt nykyisellä eduskunnalla näytön paikka. Otan tähän malliksi Osuukunta Kymijoen Kyläkuidun joka on perustettu täysin asukaslähtöisesti ja todellisesta tarpeesta. Vakuudet on nyt muutamien lähiviikkojen aikana ratkeamassa, suuntaan tai toiseen.

Teillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa mitä tässä asiassa tapahtuu ( esim.Finnveran päätöksissä), niin että se olisi positiivinen. Silloin kun tuettu toiminta lähtee kohteen sisäisestä todellisesta tarpeesta, se menestyy. Muu yhteiskunnan passivoiva tuki takaa vain yhteiskuntarauhan säilymisen sekä erilaisten tilastojen kaunistumisen. - Ja anteeksi vaan poliittisia irtopisteitä.

Päätös valokuituverkon rakentamisen aloittamisesta olisi selvä postiivinen viesti Kouvolan seudulle.
600 ihmisen työpaikat menetetään vuodenvaihteessa ja kerrannaisvaikutukset päälle.
Voikkaa mentettiin vastikään ja kuntaliitoksen tuomat rahoituspaineet ovat vahvasti esillä tässä kuituasiassa. Kaikki toimet jolla nyt Kouvolan seutua pitää tukea on nostettava käytännön tasolle. Toivoisin että Kyläkuidun alueella näkyisi valoa edes valokuidun päässä.

2015 laajakaistahankkeessa on päävaihe menossa. Sen käyntiinlähtö on ollut takkuista.
Vaikka erilaisia pilotteja on ollut niin nyt olisi syytä vielä käynnistää yksi pilotti.
Se olisi tällaisen köyhän osuuskunnan kuten Kymijoen Kyläkuidun pilotointi.
Missä nähtäisiin kuituverkon vaikutus rakennemuutoksen repimässä alueessa sekä malli rahoitusratkaisusta.

Työpajassa puhuttiin myös kuituverkon takaisinmaksuajasta. Se nähtiin monissa kohdin kannattamattomaksi. Tietoliikenne on asiana niin uusi että sen pitkäaikaisia postiivisia vaikutuksia ei tiedä kukaan. Ovathan operaattoritkin erehtyneet raskaasti kun ovat liian pienillä kuitukaapeleilla 2000 luvun alussa runkoverkkoja vetäneet. Ilman liitäntäkaivoja haarautuvien sivuteiden kohdilla.
Nyt uskottelevat että kuiturakentaminen on kannattamatonta. Sitä se voi olla heille virhearvioinnin seurauksena, mutta kun osuuskunnan kohdalla ei tarvitse tavoitella voittoa, 12% tuottoa sijoitetulle pääomalle. Tuotto yhteiskunnalle muodostuu monesta eri lähteestä tällaisessa tapauksessa.

(Puhun tässä viestissä sillä tietämyksellä ja kokemuksella minkä olen saanut sellaisen teollisuuden alueelta joka on maailman eniten vahdittu. Ydinenergia tuotanossa käytetyt tietoliikenne ja mittaustekniset ratkaisut on toteutettu pitkälti valokuitutekniikkaan perustuen. Ainakin Suomessa. Tässä korostuu valokuidun varmuus, häiriöttömyys,turvallisuus sekä liikenteen
nopeuden muunneltavuus teknisen kehityksen myötä. Olen itse ollut käynnistämässä näitä ratkaisuja eräällä Suomen laitoksista. Saaden 34 vuoden käytännön kokemuksen. Muu tietämys ja osaaminen perustuu oman mikroyrityksen arjen pyörittämiseen.)

Omalla kohdallani elettyä elämää on takana enemmän kuin edessä ja parrassa viimeinen väri.
Minun ei tarvitse luoda uraa millään tavalla. Voin puhua vapaasti ja jakaa osaamiseni kotiseutuni parhaaksi.

Toivon myös että tämä viesti auttaa Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitua rahoitusratkaisussa. Sekä nostamaan alueen vetovoimaisuutta menetysten korvaamiseksi.


Kouvolan seudun valokuidun vapaaehtoinen talkootyöntekijä.

- voitto

Terveyttä kyliltä etsimään

Luettuani Maaseutu-plus lehdestä professoreiden Osmo Hänninen, Mikko Ahonen, Reijo Ekman ja Paavo Huttunen kirjoitusta ylläolevalla otsikolla otin itselleni vapauden referoida sitä myös tänne.

Haja-asutusalueelle on hakeutumassa terveyssyistä pitkälle koulutettua, kokenutta ja ammattitaitoista väkeä. He ovat käyttäneet työssään paljon kännyköitä ja kannettavia tietokoneita ja olleet muutenkin pitkään langattomien teknologioiden kuormittamina.

Tätä kuormitusta riittää radiomastojen, tutkien ja matkapuhelintukiasemien vuoksi suurissa asutuskeskuksissa, erityisesti satamien, lentokenttien ja pääteiden lähistöllä. Tällä hetkellä jo joka kymmenennen arvioidaan saavan erilaisia oireita sähkömagneettisesta kuormituksesta.

Osalle ihmisistä on tullut niin pahoja vaivoja, että asutuskeskuksissa työn tekeminen ja asuminen on vaikeaa oireiden vuoksi. Viimeaikoina erityisesti univaikeudet, väsymys ja päänsärky ovat olleet paljon esillä.

Suomi on ollut langattoman puhelinteknologian mallimaa ja edelläkävijä. Olemme viimeisen vuosikymmenen aikana nähneet ennenkuulumattomien mastometsien nousun. Kännykät ja muu langaton teknologia tarvitsevat mastoja ja tukiasemia toimiakseen. Tätä langatonta teknologiaa on pidetty turvallisena. Lopulta kännyköiden valmistajat ovat tunnustaneet, että vaarojakin on.

Oma kännykkävalmistajamme on liki vuosikymmenen ajan varoittanut ohjekirjassaan pitämästä kännykkää lähellä sydäntä. Isot valmistajat ilmoittavat nyt myös kännyköiden käyttöohjeissa, ettei niitä tule pitää ihossa kiinni. Monet niistä suosittavat vähintään tuuman turvaväliä.

Kännykkä on radiolähetin, joka ottaa yhteyden määräajoin tukiasemaan kertoakseen sijaintinsa. Puhuessa kännykkä lähettää purskeisesti viestejä tukiasemalle. Jos matkalle sattuu esteitä, se automaattisesti lisää säteilytehoaan, tarvittaessa jopa sata-kertaiseksi. Jo nyt tiedetään, että kännykkää yli 10 vuotta aktiivisesti käyttäneillä on enemmän aivokasvaimia sillä puolella päätä, jolla tavallisesti kännykkää käytetään.

Toinen sähkömagneettisen säteilyn alue, josta tiedetään suuren yleisön keskuudessa vähemmän, ovat tietokoneet. Jos niissä on WLAN tai mokkula toiminnassa, jokaisen pitäisi ymmärtää, että kyseessä on mikroaaltolähetin ja käyttötunteja on syytä rajoittaa.

Ihmisen elimistö on hyvä radioaaltojen vastaanotin. Olemme siis antenneja. Ihminen on suolaliuossäkki ja kudokset johtavat sähköä. Ihmisen keskeiset elintoiminnot perustuvat aivojemme sähköisten viestien hyväksikäyttöön. Sydämemme toimintaa voimme mitata mistä tahansa iholtamme, niin voimakas on sen sähköinen sykäys liki kerran, jopa kahdesti sekunnissa. Aivot, hermot, aistit toimivat ja välittävät keräämiään tietoja sähköisesti.

Sähköisesti ohjautuvat myös lihasten, sydämen ja ruuansulatuskanavan toiminnat. Ei siis ihme, että ihmisen elintoiminnoissa esiintyy nykyisessä sähkömagneettisessa maailmassa erilaisia oireita.

Maaseudulla ja haja-asutusalueella on harvemmassa radiomastoja. Parhaillaan on menossa valokuitukaapelien vetäminen koko maahan. Valokuitu on ympäristöystävällistä ja energiaa säästävää. Valokuituverkkojen kapasiteetti on käytännössä rajaton. Valokuitukaapeliyhteys voidaan tuoda tietokoneelle asti ja siihen voidaan liittää myös puhelin. Periaatteessa järjestelmä on edullinen ja terveellinen verrattuna kännyköihin ja mokkuloihin.

Nyt on alkanut uusi vaihe maaseudun asutuksessa. Korkeasti koulutetut ammattilaiset ovat hakeutumassa haja-asutusalueille, ensin välittömään pakoon sähköisiä elintoimintahäiriöitä ja sitten asttumaan tekemään työtään uusilla paikkakunnmilla. Valokuituverkko tekee turvallisen työn tekemisen mahdolliseksi koko maassa . – Ainakin Kouvolassa ja Iitissä, maaseudulla.

Täydellinen juttu Maaseutu plus 1/2011 s. 10-11

Talonmyynti ja laajakaistaliittymä

Minulta muutamat henkilöt ovat kyselleet kannattaako valokuituun liittyä kun on ajatellut  muutaman vuoden kuluttua myydä koko torpan?

Niin tiedäppä häntä, kehitys on niin ailahtelevaista tätä nykyä. Itse en kuitenkaan heti keksi parempituottoista sijoitusta. Sijoittamalla verkon rakentamisvaiheessa 1990 € välttää tilanteen, jossa potentiaalinen talonostaja ilmoittaa että hintaa pitää pudottaa pyydetystä, koska hänkin haluaa nopean laajakaistan, kuten naapurissakin on. Niin tuo kanta on kyllä mielestäni aika perusteltu, koska myöhemmin kuituliittymän rakentamiskulut ovat pahimmillaan 20.000€.  – Kyllä valokuituliittymän vaikutus kiinteistön arvoon on jotain maksetun hinnan ja 20.000 € välillä ja sijoituksen tuotto mielestäni varma ja prosenttikin kohdallaan.

Hyvinvointitelevisio

Laajakaistaseminaarissa Kouvola-talolla Telia-Soneran edustaja kehotti tarkkaan selvittämään ennen valokuidun rakentamista seudun asukasrakenteen.Maaseudulla asuu enimmäkseen eläkeläisiä,joilla ei edes ole tietokonetta,eivätkä sitä osaa käyttää,miten näille kuitua kannattaa vetää ?
Tämän päivän paikallislehdessäni Keskilaaksossa on koko etusivun juttu ihan toisenlaisesta tulevaisuudenvisiosta.”Hyvinvointitelevisio löysi tiensä Sannin museokauppaan”-jutussa kerrotaan mahdollisuudesta kommunikoida internetin välityksellä tuttujen ja kaukana asuvien omaisten kanssa.
Ruudun kautta välittyvät omaan kotiin myös ikäaseman toiminta-ja liikuntatuokiot ilman,että tarvitsee kulkea paikan päälle.Sanni(87) odottaa jo innolla,milloin kosketusnäytölle ilmestyvät web-kameran välityksellä tuttujen kasvot.Kasvokkain jutustelu tuo toiset paremmin lähelle kuin perinteinen puhelin.
Hyvinvointi-TV on Ruotsissa vähentänyt asiakkaiden palvelutarvetta kotihoidossa kuin hoiva-asumisessakin.
Useinhan vanhuksella on yksinäisyys monen vaivan taustalla ja kaikki sosiaalinen toiminta piristää ja lisää hyvinvointia.
Hanke on vasta kokeilua,mutta kovin kummaa ennustajan taitoa ei tarvitse,jos arvaan,että joka peräkylän mummo haluaa tällaisen,jos on päässyt kokeilemaan.

Seppo Rasi

Halpa mokkulasurffaus tiensä päässä

”Halpa mokkulasurffaus kohta tiensä päässä” otsikoi Kauppalehti tänään.

http://www.kauppalehti.fi//5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110157185

On aika laittaa mokkulan suurkäytttäjät maksamaan käyttämästään datasiirrosta suurempia maksuja,koska verkko kuormittuu ja käyttö on epätasaista.Mobiiliverkon käytöstä prosentti-puolitoista on varsinaista mobiilipuhelinkäyttöä ja 98 % laptop/mokkula käyttöä.Hintaa datasiirrolle nostetaan,hinta voi olla porrastettu käyttöajan mukaan,datasiirrossa katon tullessa vastaan hinta nousee/nopeutta rajoitetaan jne.
Jotta ei muuta kun mokkulalla surffailemaan,kun halvalla saa sanoi jo Sulo Vilenkin tv-sarjassa aikanaan.
Tuli myös mieleen,kun on uutisista sähkökatkoja Savon puolessa seurailtu,niin voisi laittaa johdot maan alle,niin ei kaatuisi puut linjalle.Samalla kun heittää valokuidun ojaan tulee varma sähkönsiirto ja datasiirto turvattua ja säästöäkin tulisi yhteisrakentamisesta.No ei ihan niin halvalla,mutta jos hyvän ja halvan haluaa,täytyy hankkia kaksi kappaletta.

T: Seppo Rasi

Toiset ovat tasevertaisempia kuin toiset

Tuli tässä ihmeteltyä viisaiden logiikka siitä missä voidaan laajakaistahanke pitää tukikelpoisena ja missä ei.

Sijaintini on 6314 metriä kuparikaapelia keskuksesta. Operaattorin määrittelyn mukaan netin ei edes pitäisi toimia tällä etäisyydellä. Raja on 5000 metriä. No kyllähän se sattuu kuitenkin toimia. Nopeutta ei kuitenkaan voida kasvatta.

Mokkulat ei toimi luotettavasti -no senhän monet ovat kokeneet. Operaattorin valokuitu menee 300 metrin päässä. Tähän ei pääse kiinni kun ei ole aikanaan tehty liityntäkaivoa. Eli kuitu pitää vetää tuolta 6314 metrin päästä. Maksaa 27ekee/metri + liittymän hinta 2300ekee.

Kuitenkin tukiehdoissa sanotaan että runkoverkon pitää ulottua vähintäin kahden kilometrin päähän kiinteistöstä. Nyt minut määritellään tukikelvottomalle alueelle kun operaattorin kaapeli menee 300 metrin päässä johon ei kuitenkaan saa liittymää. Eikös ole tosi nerokas määrittely jolla torpataan minut ja monet muut tukikelvottomalle alueelle. No emmehän lannistu. Haja-asutus alueella on perinteisesti pyritty omavaraisuuteen ja sitä pitää lisätä.

Eiköhän se kuitu tule samalla hinnalla tukikelvottomille alueillekin. Olen sitä mieltä liittymän hinta tulee polttoainekustannuksissa takaisin kun voi netin kautta tehdä kauppoja ehkä jopa edullisemmin kuin varsinaisessa kaupassa. Logistiikka hoitaa kuljetukset edullisesti ja aikaa säästyy. On tuossa kuljetukustannuksissa jotain outoa. Euroopasta ostettu tuote tulee nopeammin ja edullisemmin kotiin kuin Helsingistä. No eihän kaikessa pysty säästämään pitäähän kuljetusliikkeenkin elää. Säästetään omissa polttoainekuluissa kun hoidetaan kaupat netissä – sitten kun kuituverkko on tuvassa. Siinä samalla hoituvat monet muut asioinnit. Kohta säästöpossu pullistelee kun polttoaineeseen tarkoitetut eurot meneekin säästöpossuun.
Nerokasta !

Voitto Kyynäräinen