Erkin lada

Yleisön pyynnöstä huolimatta lisää tyhmiä kirjoituksia.
Mitä,jos autokaupassa luvattaisiin autolle huippunopeudeksi 144 km/h.Vaihteluväli on 2-80 km/h.Mahtaisikohan tulla kauppoja ?Siis nopeus saattaisi vaihdella satunnaisesti tuolla välillä,sitä mitenkään ennalta arvaamatta.Ja myyjä vakuuttaisi,että huippunopeuden voi tosiaan hyvissä olosuhteissa saavuttaa,jos on myötätuuli ,ISO alamäki,eikä muita tiellä liikkujia.Onkohan auto ollenkaan,Erkin lada vai pappatunturi ja pitääkö sitäkin polkea polkimista ?
Mokkulayhteyttä myydään lupaukselle 14,4 Mb/s huippunopeudella,vaihteluväli 200kb/s-8Mb/s.Luvut ovat samassa suhteessa kuin autoesimerkissä(10x).Näitä myydään ja kehutaan,kauppa käy,auto ehkä kuitenkin jäisi ostamatta samolla lukusuhteilla.
Samassa suhteessa 100 Mb/s vastaisi 1000km/h ja tämä myös toiseen suuntaan.Ja jotta oikein harmittaisi,voi tätä autoa virittää,lähes samalla tekniikalla päätelaitteen vaihtamalla saa nopeutta 10000 km/h.

Seppo Rasi

Kokemuksia operaattorien tarjonnasta

Muistelen aloitelleeni internetin käyttöä joskus 90-luvun puolivälin paikkeilla, ehkä -95 lopussa ja -96 talvella. Korpulta asensin yhteysohjelman ja selaimen. Alkuun yhteysnopeus oli 14 k/s,mutta pian tuli 28k modeemit ja vanhaa nopeutta pidettiin auttamattomasti hitaana ja vanhanaikaisena eli ns. Palveluntarjoajalla oli kai kuitenkin varastoon ostettuna vanhoja hitaita laitteita ja se kauppasi 14 k modeemia vielä pitkään INTERNET-MODEEMINA ja väitti, että nopeus riittää varmasti vaativaankin selainkäyttöön.

Silloin tuo huvitti, aikaa on kulunut n.15 vuotta, lankapuhelimet on savustettu pois kyliltä kovien kuukausimaksujen avulla. Mutta jotain tuttua on jäljellä. Vanhaa tekniikkaa ja tavaraa on jäänyt nurkkiin kuleksimaan ja niitä kaupataan hyväuskoisille ostajille. @450 verkosta tiedettiin jo rakentamista aloittaessa, että vanhaa tekniikkaahan tässä lämmitellään, mutta kun ei oikein muutakaan ole. Nyt Digita yrittää ajaa verkkoa alas, mutta toiminnalle etsitään jatkajaa, jos hyvin käy, menee tällä vuosi, pari.

Sen siitä saa , kun myy Yleisradion ”tappiollisen” lähetysverkon yksityiselle ostajalle. Nyt käytännössä monopoliyritys Digita tuottaa tosihyvää voittoa-ranskalaisille. Muutahan ei tarvinnut kuin nostaa hintoja.

Tuskin ranskalaiset omaa verkkoaan myyvät.

Nopeus on tosi alun 1,2 megasta hyytynyt 0.7-1,0 megan tasalle. – Ja hiirtä painaessa TV räsähtää ikävänmakuisesti.

Toinen ikuinen lupaus on ollut langaton 3G, joka osittain toimiikin, tosin täällä odotellaan vielä sitä ensimmäistä G:tä, kun ei ole edes matkapuhelinverkkoa (No joo, on sillä toisella operaattorilla). Hauska juttu sattui viime kesänä lohkomistoimituksessa, kun maamittausinsinööri esitteli ylpeänä satelliittipaikannuslaitteitaan ja kuinka saadaan pyykeistä tarkat koordinaatit. Minua hiukan hymyilytti, kun arvasin etukäteen, miten tulee käymään.

Marssittiin metsään ja laite pyykin päälle , vatupassista kupla keskelle ja varmasti suoraan. Satelliitteja löytyi pikkuhiljaa lisää, lopussa jo toistakymmentä, mutta kun ei ollut oikean operaattorin 3G-verkkoa, ei tullut signaalia ,eikä tullut mittauksesta mitään. Onhan se hyvä, kun on uutta langatonta tekniikkaa.

Satelliitti-internetille taitaa käydä samoin kuin maamittarillekin. Naapurikylän isäntä puhui, että kohta tulee internet satelliitista ja lautasen vaan tarvii pihalle. Kysyin, minkälaisella lähettimellä saa satelliittiin paluulähetyksenä vaikkapa hiirenklikkauksen ? Ei osannut sanoa,mutta kai paluukaista 3G-pohjalla tässäkin ratkaisussa on, eli ei tainnut olla ihan symmetrinen yhteys tämäkään.

Vanhan lämmityksestä vielä ns.mokkulayhteydet, jotka toimivat ailahtelevasti, joskus paremmin,joskus huonommin, kuulemani mukaan enempi huonommin. Mutta kun mokkula on operaattorille hyvä bisnes, niin niitä myydään. Tikkua myydään, verkko on valmiina, investointitarvetta ei ole, eikä oikein haluakaan. Mutta sitäkin enemmän on myyntihalua ja halua kerätä rahat talteen. Mobiililaitteissa eli älypuhelimissa ja kannettavissa koneissa tietenkin paras vaihtoehto, mutta kotiyhteydeksi mokkulatekniikka alkaa jäädä tuon vanhan ”pankkimoteemin” kanssa samaan sarjaan.

4G:stä uhkaa tulla samanlainen ikuinen lupaus ja kehityksen jarru kuin 3G:stäkin. Eli mitään ei rakenneta, eikä investoida, kun odotetaan tästä uutta pelastajaa kuin kuuta nousevaa. Ja tämähän on tosi hyvä syy seisoa tumput sojossa. Joskus saatetaan rakentaa suurimpiin taajamiin ja pääteiden varsiin, mutta maaseudun yhteystarjonnan ratkaisijaksi siitä ei ole. Sitäpaitsi nopeus jäisi tässä parhaassakin tapauksessa murto-osaan valokuidusta. Ja siinä vaiheessa,kun maalle saadaan, on aika jo ajanut siitä ohi.

Alussa mainitsemastani 14 k yhteydestä on nopeus noussut n. 1 megaan, joka on n. 71 kertainen.

Eli n. 10-15 vuoden päästä nopeustarve voisi olla 60-80 megab/s , jos samaa tahtia kehitys kehittyy. Jos joku osaa kertoa,millaisella mokkulalla tuollainen nopeus saavutetaan langattomasti haja-asutusalueelle, muutkin kuin minä olivat kiinnostuneita kuulemaan.

Seppo Rasi

Vertailua

Laajakaista koetaan monella eri tavalla. Näin on tietysti hyvä.
Lagaton yhteys on liikkuvalle ihmiselle hyvä valinta silloin kun se toimii. Puhutaan paljon haja-asutusalueen ongelmista, mutta kaupungissakin on toimimattomia paikkoja. Olennaisin ero langattoman ja valokuidun välillä on nopeus valokuidun eduksi. Nopeus on valokuidussa symmetrinen. Tarkoittaa samaa nopeutta molempiin suuntiin. Tietysti markkinointi kikkailulla voidaan nopeudet määritellä erilaisiksi. Osuuskunta on päättänyt että kaikille tarjotaan suoraan 100/100Mb nopeus. Kuluttajalta lähtevä nopeus tulee jatkossa olemaan entistä merkittävämmässä asemassa.
Reaaliaikaiset palvelut tarvitsevat nopeat yhteydet molempiin suuntiin. Esimerkiksi jatkuvasti kehittyvät terveyden huollon palvelut. Viestintäministeriön sopimus operaatoreiden kanssa yleispalveluvelvoitteesta, 1Mb nopeus kaikille tullee ehkä toteutumaan. Näkisin että se voi olla mahdollista jos operaattoreiden julkaisema uusi 10Mb alkaa toimia kattavasti.
Tosin yksi operaattori on ilmoittanut että tämä tulee toimimaan noin 70% peitolla koko maassa. Kukaan ei tosin ole vakuuttanut että nopeus olisi vakio 10Mb. Se voi olla yhtä hyvin 8Mb tai tuo 1Mb tai jotain aivan muuta. On hyvä muistaa että jos joku tekniikka maksaa nyt hiukan enemmän,
niin sitä ei tarvitse uusia muutaman vuoden välein. Valokuitu on tällainen pitkän aikavälin tekniikka. 50 -100 vuotta.

Voitto Kyynärinen

Laajakaistaa kaikille

Onhan se hyvä asia että tarjontaa laajakaistarintamalla on.
Mainonan ihmiset ovat työllistettyjä ja talous kukoistaa.
Joskus jonkun on puhuttava tottakin ja “totuudenpuhuja ei tunnetusti yösijaa saa”. Tässä mielessä tulen kirjoitamaan tähän mediaan valokuituisen laajkaistan puolesta. Valokuituinen laajakaista on tiedonsiirron valtatie ja koko internetin selkäranka. Nopeudeltaan ja turvallisuudeltaan se on ylivertainen muihin tietoliikenneverkkoihin nähden. Kaikki ne jotka toimivat kestävän kehityksen puolesta, valitsevat valokuituisen laajakaistan. Osuuskunta Kymijoen Kyläkuitu on valinnut tämän valtatien ja toimii tämän hyvän asian edistjänä, kuten minäkin sen täysivaltaisena jäsenenä.
Voitto Kyynäräinen

Sadan megan maakunta – yhteistyö

Kyläkuitu on tällä viikolla käynnistänyt yhteistyön Sadan megan maakunta – hankkeen kanssa. Tämä hanke toimii Etelä-Karjalassa, Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Päijät-Hämeessä ja Uudellamaalla. Hankkeella edistetään nopeiden tietoverkkojen, niiden käyttämisen ja sisältöjen kehittymistä siten, että maaseudulla syntyy riittävä kysyntä kannattavalle verkkojen toteuttamiselle. Hanketta vetää Päijät-Hämeen Liitto yhdessä Helsingin yliopiston tutkimus ja koulutuskeskus Palmenian kanssa.

Hanke on vasta alkumetreillään, mutta se on avannut testikäyttöön nopeiden yhteyksien tarjonnan ja kysynnän seurannan. Löydät seurannan osoitteesta

http://kaistaa.kartoittaja.fi/kuituverkkoseuranta

Huomioi, että seurantaa vasta testataan ja siitä puuttuu vielä  esimerkiksi merkinnät hankealueistamme. Ne tullaan lisäämään mahdollisimman pian. Laajempaan käyttöön seuranta otetaan vasta testivaiheen päätyttyä.

Olemme kehittelemässä yhdessä tiedotuksellista seminaaritapahtumaa ja tiedotuksellista materiaalia heti ensi vuoden alkuun. Tarkemmin siitä ja yhteistyön edistymisestä myöhemmin tässä blogissa.